Jalava

En sanojamme ymmärrä kai ollenkaan/
Minussako se vika piilee ainiaan/
Alku kukoisti ja onnellisuus meitä valloitti vaan/
Kaiken kaikkiaan olin onnellinen sinun kanssa/
Tunsin ensimmäistä kertaa itseni tärkeäksi/
Sinä minusta toit esiin uudet puoleni/
Vuolit minusta esiin asioita joita huomannut en/
Kaikkonut on kai nekin nykyään tummuuteen/
Tuntuun että olemme lipuneet kauas erilleen/
Olen koittanut soutaa sinua kiinni minkä kerkeen/
En halua sinua kadottaa tuonne taakse meren/ 

Poden pahaa oloa päivästä päivään/
Tunnen kaipuuta ja tuskaa enemmän kuin eilen/
Tahtonut en asioiden menevän pieleen/
Vaikka koitin ryömiä helvetistä sinun viereen/
Jokainen pisara viiltää ihooni jäljet kaipuun/
Ikuinen tuli sydämessäin viimeinkin sammuun/
Jää jälelle pelkkä pimeys ja kaipuu/
Sinä olet ainut asia joka minut jaloillein saa/
Joka tuo valoa minun elämääni ja laittaa toimimaan/
Joten miksi helvetissä sinusta irti päästää haluaisin/
Koska juurikin sinua siinä minä aina vain rakastaisin/

Panostan meihin koko sydämestäin minkä vain kerkeen/
Toivon että tekisit samoin ja toivoisit samat elkeet/
En usko että turhaan silmät kiinni tätä asiaa toivon/
Mutta sinä olet se mitä elämältäni tulisesti haluan/
Sen loiston, sen mahdottoman voiton, sen minä toivon/
Meillä on omat hyvät hetkemme ja naurumme/
Ei se aina ole ollut pelkkää paskaa ja tuskaa/
Ei aina olla ryömitty pitkin mutaa ja mitäkin kuraa/
Meillä on vielä toivoa voittaa tämä turhuuden sota/
Kyllä vain sen voin myöntää että pelkäsin olla se iso moka/
Se virhe sinun elämässäsi jota kantaa aina sait/
Mutta onneksi uudet tuulet puhalsi ne puhtaat lait/

Himmeetä

Herrasmiehen toteutan meidän soidinmenot/
Myö ollaan kuin kalliot joita meret on kuluttanut/
Aikakaan ei odota vaan jätättää mitä on sopinut/
Ollaan kuin köynnös vanhan talon seinii ja kattoo/
Lupaukset ovat kuihtuneet kuin vesi kaivoon/
Ulkoa homeinen paali jota ei pysty edes katsoon/
Sitäpä tätäpä sateessa seisova pappi vailla uskoo/
Sokea on mieli sitä pitempi on valehtelijan kieli/
Uskoo kuka ken tahtoo mut minen turhaa vastoo/
Sanasta sanaan kirjoitan mun riimuin nahkaan/
Viimeiset sanain tuulehen voimakkaasti kuiskaan/

Huudan huudan lujempaa/
Huudan niin kovaa kuin voinkaan/
Läpäisee se kaikki esteet eteeni tulevat/
En anna periksi siitä mitä tulit toivomaan/

Yössä olen kuin haamu vailla tahtoo/
Kipitän pitkin kujii kuin hobitti ilman vaistoo/
Haistan silti kaiken ja kirkkaasti näen/
Mua et voi vahingossakaan kusettaan tai katkasen käen/
Olen vikkelistä vikkelin ja nopein päällä maan/
Liidän korkealla sisällä pilvien ja tähti taivaan/
Kuulen lupaukset surkeat ja onnettomat planeetan/
Mutta älä huoli sillä mie sua kuuntelen ja avitan/
Viholliset aina perästäin helposti pois karistan/
Muutan vanhaan rämäseen kartanoon lopuksi asumaan/
En vieraita kaipaa enkä turhaa suun soittoo lainaa/

Huudan huudan lujempaa/
Huudan niin kovaa kuin voinkaan/
Läpäisee se kaikki esteet eteeni tulevat/
En anna periksi siitä mitä tulit toivomaan/

Antaudun sinulle jänteitä ja luita myöten/
En pelekää kuolemaa enkä sitä tuntematonta tulevaa/
Ilmaisen sille tunteeni nyrkeillä pöytää kovasti lyöden/
Nauraen matkani päätän ja onnellisuuteen sukellan/
Minua suojaa tammikuori ja toivon sen minua pukevan/
Toivon myös että minua kaipaa ihmiset upeat/
Eikä vailla piinaavaa negatiivista oloa surevan/
Annoin teille ittestäin kaiken jonka te ansaitsitte/
Ymmärrän myös että paljon minussa asioita kaipasitte/
Kaipuu aina holhoomaan jää, äläkää jääkö käpertymään/
Jatkakaa elämää niikuin se kuuluukin ihmisten elää/
Olen kuin halkeillut jää jota ei voi murtaa enempää/

Huudan huudan lujempaa/
Huudan niin kovaa kuin voinkaan/
Läpäisee se kaikki esteet eteeni tulevat/
En anna periksi siitä mitä tulit toivomaan/

Huudan huudan lujempaa/
Huudan niin kovaa kuin voinkaan/
Läpäisee se kaikki esteet eteeni tulevat/
En anna periksi siitä mitä tulit toivomaan/

Hetki hetkestä

Anna mulle sanoi mitä pystyn vatvoon/
Anna mulle lauseita joita saan katkoon/
Ylös alas oikee ja vasen/
Ootas hetki käännän mun toisenkin polven/
Kieri pyöri kauas kauas toisten joukkoon/
Anna mulle katsees luottamus toivoon, uskoon/
Äläpä selitä että jokin ois muka hätänä/
Sen takia mie oon nyt ja tässä/
Turhaan olet kaikkia liikkeitäin epäilemässä/
Sisältä vankka mut ulkoon mätänä/
Mun itsevarmuus on kuin siilin piikit/
Emmie sille mittään voi ku heinäs jo niitit/
Kovalla raskaalla työllä voimain piirsin/
Annan sulle pilvet auringon ja maan/
Tätä paskaa ei tuu enää koskaan tapatumaan/
Jätetään menneet taakse päin/
Tulevaisuutta  kohti sokkona aina tottakai/

Olet aurinkoin olet kuuni suuri/
Olet kaikki kaikessa mistäköhän tämäkin tuuri/
Saat minut tuntemaan ittein tärkeeksi/
Olet minun maani ja taivaani/
En tarvitse muuta, tämä on lupaus pitävä aina/

Riimini viilsin onttoon puun kuoreen näin/
Tapahtumat kelaan ain väärinpäin/
Tajuakkos nainen tämän pienen pienen asian/
Sie olet parasta mitä mulle on tapahtunut koskaan/
Toivon vain että nähtäisi taas uudestaan pian/
Mietin sua aamut päivät illat ja yöt/
Päivät viikot kuukaudet vuodet ikuisuudet/
Sua suudella hempeesti ku vain saan/
Perkele en tiedä elämässäin mitään sen parempaa/
Tiedän olet vaikea haastava siksi niin erikoinen/
Sinussa on silti nainen kaikki se jota mie tarvitsen/
Et ole todellakaan niinkuin kaikki muut/
Sinun kanssain tunnen tunteita joita en ole tuntenut/ 
Olet omalaatuinen höpönassu kultasuu/
En vaihtais sua mihnkään muuhun kun mua päin tuut/

Olet aurinkoin olet kuuni suuri/
Olet kaikki kaikessa mistäköhän tämäkin tuuri/
Saat minut tuntemaan ittein tärkeeksi/
Olet minun maani ja taivaani/
En tarvitse muuta, tämä on lupaus pitävä aina/

Olet aurinkoinen olet kuuni suuri/
Olet kaikki kaikessa mistäköhän tämäkin tuuri/
Olet minun elämässäin se tärkein duuri/
Olet minun maani ja taivaani/
Olet minulle suurempaa kuin mikään timantti/
Olet minun elämäni tärkein asia josta huolta pidän/
Olet enemmän kuin rahat ja rikkaudet/
Sinua rakas, ei voita maailman mitkään kalleudet/
Koska juurikin sinä siinä olet tärkein kalleus/
Tämä on vedenpitävä lupaus minulta sinulle/
Tämän elämän jälkeen olen vieläkin vannoutunut sinulle/

Häivähdys

Mä en jaksa sua naruilla ohjeistaan/
Sun pittää oppii omilla jaloilla kulkemaan/
Elämää ja kuolemaa sun pitää nauttii elämän iloista/
Sä oot hyvä ehkä oot paha, se riippuu ketä kiinnostaa/
Eise kirpase vaikka vähäse valkosii valheit päästelet/
Sun täytyy oppii kunnioittamaan sitä mitä saat/
Mitä ikinä tuutkaa läheisille asioita jakamaa/
Mun tarinani on vähä niiku oopperaa se ei jää odottaan/
Tapahtuikaan ihan mitä vaa tuun sua aina opastamaan/
Iske se oma elämäs tukeen ja vankkaan jalustaan/
Päihitä se ujous niin osaat ihmislle tulla puhumaan/
Josset tuu sanoon sanaakaan ei sulle kukaa puhukkaan/
Joskus ei enään oo paluuta siihen entisee paikkaankaan/

Elämää elämää elä se täysillä niiku et enää eläiskää/
Nauttia joka askeleesta kohti uutta elämää/
Silmät oikeesti auki ja nähdä kuinka puoleensa se vetää/
 
Ota se elämä pieniis kätösiis ja katso sitä silmiin/
Anna sille ittestäs kaikkes jonka se on sulle antanu/
Antaudu sille tunteelle jolla oot tuiskeesee ratsastanu/
Elä katso taakses menneisiin vaan hymyile tulevaa/
Sen minkä parhaiten salaat sen tuut parhaite oppimaa/
Jokaisella omanlaisensa varjo johtaa ja kunnioittaa/
Annoin lauseistani sanat ja verbit jotta puhumaan ehdit/
Puolitin maan ja taivaan, jotta uskot mitä todistinkaan/
Luottamusta ja rehellisyyttä syvee ja veteen/
Juoksin pitkin oven karmii ja seinii ku en katton eteen/
Sokaisit minut viisauksillasi ja piilouduin rekeen/

Elämää elämää elä se täysillä niiku et enää eläiskää/
Nauttia joka askeleesta kohti uutta elämää/
Silmät oikeesti auki ja nähdä kuinka puoleensa se vetää/

Elämää elämää elä se täysillä niiku et enää eläiskää/
Nauttia joka askeleesta kohti uutta elämää/
Silmät oikeesti auki ja nähdä kuinka puoleensa se vetää/

Syksyn Tanssi

Oon kuin saatana ja haihdun tuhkana tuuleen/
Ajelen pimeyden autolla suoraan sun pihaas/
Jos olet kiltisti niin ehken voit kääntyy mun puoleen/
Saatan silti ehken kesken menojes vaikuttaan vihaas/
Ripitillä ripitit annan helmen suloisen/
Vien sut niityille ja näytän kauneimman purosen/
Nauhotan kasetille meidän tanssin ikuisen/
Sima on jumalten juomaa enkä kanna kuomaa/
Tahtoni on julmuutta ja käpertyen koomaan/

Katso suoraan ylös taivaisiin/
Kädet solmussa luotat toiveisiin/
Usko on vahva niihin loisiin/
Ne vain haluu sut ajatuksiin toisiin/

Tanssien mukana erilaisten valssien/
Läpi syksyn sateitten ja ruskan kauneuden/
Ole a a a alpha uros mökötän ikkunasta ulos/
Humalassa aamulla heräilin ja kai kuppa oli tulos/
Juoksin paniikissa lääkäriin ja krapula kylkee puukotti/
Naama kalpeena unohdin että kuka hitto mua suukotti/
Taisin vahingossa suudella rupisammakkoo, siksi puudutti/
En silti velkoja omi enkä kadonneita rahoi peri/
Joskus vain takaperin juokseminen mut uuvutti/

Katso suoraan ylös taivaisiin/
Kädet solmussa luotat toiveisiin/
Usko on vahva niihin loisiin/
Ne vain haluu sut ajatuksiin toisiin/

Mulle muijaki valittaan koska suudella en häntä jaksa/
Vain ja ainoastaan omaa suurta haukkaa jaksan/
Silti rakas höpönassusein, sua vain rakastan ainoastaa/
En oo pelimanni enkä mikkää turha nukkumatti/
Olenko viisas jos päässäin on valkolakki/
Kysymys kysymyksen perään ilman vastauksia/
Eihän ne poliitiikotkaan koskaa järkee vastaa/
Sielläkin istuu pimeessä suurinosa turhuuksia/
Koskaan ei järkeviä vastauksia, surua ja pettymyksiä/

Katso suoraan ylös taivaisiin/
Kädet solmussa luotat toiveisiin/
Usko on vahva niihin loisiin/
Ne vain haluu sut ajatuksiin toisiin/

Katso suoraan ylös taivaisiin/
Kädet solmussa luotat toiveisiin/
Usko on vahva niihin loisiin/
Ne vain haluu sut ajatuksiin toisiin/