Potentiaali

Oon niin ilonen et voin taivasta koskettaa/
Onnesta pulleen kun en voi syömistä lopettaa/
Oksalla roikkua nurin päin, en tahdo otetta irrottaa/
Otan elämästä pienetkin ilot irti, tää on parasta/
Nautin niin hulluna aamu kahvin lempi kupista/
Tuntematonta muijaa suutelen kiihkeesti kadulla/
Ilmeet tallennan mun mieleen, ilmasen sen sanoilla/
Elämä on erikoista ja mahtavaa/
Jos siitä osaat nauttia se on ikimuistosta ja unohtuvaa/
Vannon sulle ja lupaan, ettet tuu ikää pettymää/
Vanhan näet sen ku elokuvan ja tuut uudestaa sen elämää/

Voin olla ylpee elämästäin ja saavutuksistain/
Kullastain vierelläin, lapsista jalossain/
Talosta, omasta kodista jossa asua ja elää/
Voin rauhoittuu, eikä tarvii haikailla menneisyyde perää/

Ole iloinen ja mukava muille ketä tääl onkaa/
Huomaat että ne on myös sulle sitä, mitä ikin ootkaa/
Vaikka joskus saattaa myrsky ja sade sut yllättää/
Ole rohkea, urhea, etkä periks anna, taikka pelkäämää/
Silloin olet oman elämäsi supersankari pitkin elämää/
Elä välitä muitten mielipiteistä sinua kohtaa/
Kuhan pidät siitä, mitä mieltä itsestäs oletkaa/
Kenelläkää muulla ei ole mitään syytä sinua tuomita/
Vain sinä sen voit tehdä itsellesi, jos siihen on tarvetta/


Voin olla ylpee elämästäin ja saavutuksistain/
Kullastain vierelläin, lapsista jalossain/
Talosta, omasta kodista jossa asua ja elää/
Voin rauhoittuu, eikä tarvii haikailla menneisyyde perää/

Memorial

Tää tarina toivottavasti teit opettaa/
Halusit mua erilailla rakastaa/
Mieki sua, ystävänä vain ja ainoastaa/
Tiedän ettet siitä ilahtunu lainkaa/
Saat mut ystävän, tai et ollenkaa/
Ymmärrä se ystävä rakas, en halua sua satuttaa/
Rakastan sua ystävänä tosi paljon, josse sua lohduttaa/
Meidän suhde on vahvempi ystävinä, parhain kavereina/
Huolet ja murheet voidaan toisillemme vuotaa, huoletta/
Olet tärkeä tuollaisena, Elää en vois ilman sinua/

Olet tärkeä, kultainen ystävä mussukka/
Kultaisin harppu, kaunein kukkakimppu/
Timanttiakin kovempi ystävyytemme suoja/
Mitä tapahtuukaan, ain olen sinun luona/

Aina kun sinulla valui murheet kyyneleen/
Pyyhkäsin ne pois, ettei kauniit silmäsi enää vuotaneet/
Sinusta pidän ain huolen, missä ikinä menetkää/
Sinut syliin nostin, tiedät ettet tule minua ikää menettää/
Halusit minua huulille suudella, poskelle se riittää/
Ei tarvitse niin pitkälle mennä, kuin tälleinki jo pärjää/
Ain kuin pois lähdin, perääni jäit itkemää/
Elä huoli ystävä rakas, tulen takasin, elä jää pelkäämää/

Olet tärkeä, kultainen ystävä mussukka/
Kultaisin harppu, kaunein kukkakimppu/
Timanttiakin kovempi ystävyytemme suoja/
Mitä tapahtuukaan, ain olen sinun luona/

Muistatko kuin ekan kerran tapasimme/
Silloin jo tajusin, että ikuisuuden yhdessä olemme/
Käsi kädessä onnellisena kulkisi elämämme/
Olet kuin sateessa raikastunut sinikello/
Onnellisin päällä maan, elävä tuhkimo neito/
Et koskaan liian hapan, taikka liian mieto/
Ainostaan kirpein ja maukkain, kaunein kielo/

Tuulimylly

Mun elämä on yhtä hauras, kuin polkupyörän pinna/
Katketa voi milloin tahansa, unelmien linna/
Mutta jaksan uskoo siihen kaikkeen, tän yhden kerra/
Mieleni on vahva, säällä kuin säällä/
Mieluiten olen alla kuin naisen päällä/
Aika imelää tekstii, pakko myöntää/
Mut uskokaa pois, väänsin tätä tekstii liian myöhään/
Naiset uskoskaa pois, tää jätkä rakastaa sua ja syöttään/

Mun elämässäni on kolme vaihdetta/
Synnyin, elän, nyt juoksen päin elämäni rakkautta/
Rakkauden höperö mie oon, ilman mitää painetta/
Voit muhun luottaa, sun vain oon, ilman suurta aihetta/


En ole komea, tiedän sen/
Korvaan luonteellani ulkoisesti mitä olen, kaiken/
Olen rento, hauska, mukava ja iloinen tapaus/
Ole huoleti, minun kanssa aikaa vietät, pois lähtee ujous/
Tärkeintä on että toistemme kanssa on aina hauskaa/
Muista ei tarvitse välittää, meillä on vain yhteistä aikaa/
Käsi kädessä kuljemme, että meillä on ihanaa/
Taivaisiin nousen kun sinulta pienen suukon saa/
En tarvitse, halua elämältä mitään muutakaa/
Tahdon vain ikuisesti sinua ainiaan, rakastaa/

Mun elämässäni on kolme vaihdetta/
Synnyin, elän, nyt juoksen päin elämäni rakkautta/
Rakkauden höperö mie oon, ilman mitään painetta/
Voit muhun luottaa, sun vain oon, ilman suurta aihetta/

Joskus kuolema kaunista elämää särkee/
En kuolemaa pelkää, huudan sen kovaa äänee/
Ei luulla saa, että rakkaansa on menettäny/
Usko pois, ne on ain sun vierelläs, ootsä sen käsittäny/
Ei ne tuu ikään susta irti päästään, ei se oo nittte juttu/
Joskus tunnet kosketuksen, se on joku sun rakas tuttu/
Ne ei anna sun sydämes mennä ikää ruttuu/

Mun elämässäni on kolme vaihdetta/
Synnyin, elän, nyt juoksen päin elämäni rakkautta/
Rakkauden höperö mie oon, ilman mitään painetta/
Voit muhun luottaa, sun vain oon, ilman suurta aihetta/

Elä sun elämäs niin täysillä ku ikinä voitkaa/
Ota kaikesta pienestäkin ilo irti, mitä annatkaa/
Silloin olet elämäsi herra tai rouva, mitä ikinä oletkaa/
Tällöin sinuu ei voi mikään asia maailmassa satuttaa/
Olet titaani kuori, hopea sydän, kultainen nuoli/
Maailman ihanin, kaunein, korkein vuori/
Minussa se huikein, tärkein ja parhain puoli/

Revontuli

Aivan sama paljon sataakaan/
En tunne sua enää ollenkaan/
Tuskin enää ikinä tulenkaan tuntemaan/
Käännän vain poskeni sinulle enkä huuliain/
Tuskallani sivelen kasvojasi tunteillain/
En enää ikään silmiisi voi katsoa/
Häpeän niin paljon nykyään sinua/
Ymmärrä hyvä, etten ikään tule lähellekkään sinua/

Miksi minulle niin teit, kuinka siihen kykenit/
Et edes anteeksi pyytänyt, päin naamani vain syljit/
Tuskani kasvoi ja sinä vain enemmän satuttaa uskalsit/
Kädet ristissä sängyllä pelkäsin, rukoilin minut kadotit/

Aioin sinut elämästäni kadottaa/
Tuskaani et ikään kohottaa saa/
Tahdon vaan rauhan ja onnellisuuden löytää uudestaa/
Et tahtonut minusta irti päästää/
Rupesit minua vainoamaan ja tuskaani säästää/
Huusit perääni raivoten, koitit mieleni kääntää/
Vuosien kuluttua halusit minulta anteeksi pyytää/
Anteeksi vain mutten voi anteeksi antaa ikää/

Miksi minulle niin teit, kuinka siihen kykenit/
Et edes anteeksi pyytänyt, päin naamani vain syljit/
Tuskani kasvoi ja sinä vain enemmän satuttaa uskalsit/
Kädet ristissä sängyllä pelkäsin, rukoilin, minut kadotit/

Muistatko kerran kun puuhun nimikirjaimet raapustimme/
Vuolin sen kohdan pois, en halua sinua siitä muistaa/
Muistatko kerran kun ostimme rakkauden korumme/
Heitin sen syvälle järveen, en tahtonut sitä enää omistaa/
Muistatko kerran kun lupasimme toisillemme sydämemme/
Sinun nimesi on sydämessäin arpi, sitä ei voi ikään poistaa/

Miksi minulle niin teit, kuinka siihen kykenit/
Et edes anteeksi pyytänyt, päin naamani vain syljit/
Tuskani kasvoi ja sinä vain enemmän satuttaa uskalsit/
Kädet ristissä sängyllä pelkäsin, rukoilin, minut kadotit/

Luupää

Punainen puun kuori, pehmeä kiven suoni/
Päällein terälehdet laskeutuu, suopi onni/
Matalaan majaani loistaapi kuuni/
Tästä etehen päin onneni mua ohjaa/
Koitan onnea oppia ja kuunella tätä toosaa/
Kaikkein kalleinta, kun näen meren pohjaa/
Ruosteiset vääntyneet viisarit kelloani kaluaa/
Kuka tälläistä miestä nyt oikein haluaa/
Kenen naisen helmaan voisin kadotaa/

Auringon säde mun silmäni sokaisee/
Eteen en nää, enkä tiedä kuka mua potkasee/
Mieleni ei koskaan vaipua voi kuumeesee/
Olen sisukas, urhea, sukuni vie pohjoisee/

Olen verta, jäätä, kylmyyttä ja tuskaa/
Onnellinen, elämän oikeasti kokenut mies huu haa/
Periksi antamaton ja toisistaan huolehtiva onneissaa/
Kasvoissain ei piirteen piireettä, taikka ilmettä/
Hymyni ei soi eikä huoju naamalla ilman ihmettä/
Pohjoisissa kasvanut luupää, totinen mies, kuulit nää/
Sydäntäin ei voi särkeä eikä valaa uudelleen/
Tunteeni olen haudannut ja kylmä tarttuu suupieleen/
Toivottavasti tulette kohtaamaan minut vielä uudelleen/

Kosminen

Tää elämä on täynnä paljon mahdollisuuksia/
Onnellisuutta, surua, rakkauden veistoksia/
Tuskaa, kipua, tunteitten kirpeitä tuoksusia/
Onneksi hän on minun turva ja tukeni/
Kuuntelia, auttaja, myös toivoni/
En ikään sinusta luopua halua rakkaani/
Tuot elämääni uusia sävyjä ja tuoksuja/
Olet maailman parhain piristäjä, onnistuja/
Minua ei taakka painaa voi, kun ei olla luovuttajia/

Toivon ja rakkausen kotiloita järvestä keräämme/
Yhteinen on meidän sävel ja onnessa juoksemme/
Käsi kädessä kaikenlaisia kokemuksia koemme/
En ole enää ikään yksin, minulla sinut vierelläin/
Silmästä Silmään, tästä tähän näin/
Kantapään kautta vanheten yhessä iäin/

Pettymys, Toivo, Onnellisuus

    En voinut uskoa tätä kaikkea/
    Ystävyytemme taisi olla pelkkää feikkiä/
    Turhauduttaa se minun mieltä, kaikkea/
    Näytit minulle kaiken niin suoraan, uskoin sen/
    Nielin kaikki sanat, lauseet, uskon sävelen/
    Annoit minulle tuskan, sitä uskoa jaksa en/
    Ennen ollut en kyyneltä poskelle päästänyt/
    Suru sävelen kyyneleet nyt minut ympäröinyt/
   

    Mitä ihmettä teen, mihin meen, kenelle näyttää kyyneleet/
    Onneksi vielä toivoo on, myös toivon pisareet/
    Kaunis kuu valoa yksinäisiin öihini tuo/
    Aurinko taas aamuihin ja päiviin uskoa luo/
    Ystävät rakkaat tukenain ain ovat/
    Yksin eivät koskaan jätä taikka unohtavat/
    Ilman heitä jalkani olisivat voimattomat/
    Vihdoin voin onnen kyyneleen vierittää/
    Elää rauhassa eteenpäin vain tätä hetkeää/
    Todellisten ystävien kanssa jatkaa onnellista elämää/

2313

 - Sie vain oot älytön pakkaus, tiedän sen
    Tuhkimo, ruusunen, kaunein nainen,
    Hymylläs ammut mua päin ihanuuden.

 - Koitin suudella sua suulle,
    Mutta poskelles sen käänsit,
    Oot tosi vaikee nainen, mun huulille,

 - Sut kehuin päästä varpaisiin,
    Olit ehkä hiukan veltton siin,
    Et kuiteskaa lämenny mulle niin.

 - Toin sulle mun suussa ruusuja,
   Katsoin sua kiihkeesti ja keräsin almuja,
   Tosin ei sekään tehonnut suhun, onko mulla mahkuja.

 - Sen kerran kun käänsin selkäsi sinun ovelta,
    Kerkesin pari metriä jaloilla kopsaista,
    Tartuit käteeni hurjana, vedit mukaasi toivosta.