Sävy Sävyyn

Unelma aamu ja tasajalkaa heräsin/
Kauppaan laahustin ja penkille istahdin/
Ovista syöksyi joku uskomaton näky/
Silmiä siristin ja en uskonu mitä näky/
Tuohkea varsi ja kipitti somasti/
Silmät oikein kiilti ja peppu heilu kovasti/
Silloin meikä tajusi että rakastua taisin/
Voi herraletta ku tuon muija omakseni saisin/

Antaisin sulle koko sydämein/
Kauneimmista kukista sulle kimpun tein/
Ooooi laady ota mut väkisin/
Ku tuut mua lähemmäks nii oikei tärisin/

Tosin kadotin sut hyllyje väliin/
Pelkäsin että tän leikinkin tuun häviin/
Mutten tuu tässä periks antaan/
Vaikka maailman ympäri sut tuun kantaan/ 
Et armoo anna enkä sitä paljoo anele/
Jos en tee siirtoo nyt nii sanot vaa et yksinäs palele/
Rohkasin itteeni ja sulle tulin juttelee/
Tein sen siirron ja ruettiin toisiimme kattelee/

Antaisin sulle koko sydämein/
Kauneimmista kukista sulle kimpun tein/
Ooooi laady ota mut väkisin/
Ku tuut mua lähemmäks nii oikein tärisin/

Antaisin sulle musta 102 prossaa/
En menis yli enkä ali/
Vaa suoraa läpi enkä unohtas hetkee koskaa/
Sua suudella saisin lempeesti varoe/
Eläisin loppu elämän hetket kevye/
Populaa paljon mie tiedän sen/
Sinut sielt löysin ja hyvinhä se men/
Sulle kumartelisin etten vois sanoo en/

Antaisin sulle koko sydämein/
Kauneimmista kukista sulle kimpun tein/
Ooooi laady ota mut väkisin/
Ku tuut mua lähemmäks nii oikein tärisin/

Keidas

Kelle myydä viljat ja maat, ketä pitää kumartaa/
Kuka jakaa oikeuksia ja kuka sut reunalta pudottaa/
Valtaa takasin palanut maa ja taivas/
Hauras palatsi kukoistaa ja tuoksu raikas/
Älä unohda koskaan vaan näytä valtas/
Epäilykset kaikkoon ja rauha maailmas/

Maalasin sormen jälkein maailmaan/
Näytin kädenjälkein puuhun ja kaarnaan/
Liidän kuin lintu läpi taivaan/
Raapustin elämäin kirjaan/

Laskenut aurinko taaksemme jää/
Täyskuu ja tähdet meitä piristää/
Raikas henkäys luonnosta kaikuu/
Hiljaisuus raukeaa ja jää vain kaipuu/
Rauhalliset värit maahan laskeutuu/
Revontulet taivaalle hiljakseen takertuu/

Maalasin kädenjälkein maailmaan/
Näytin sormenjälkein puuhun ja kaarnaan/
Kuljen kuin pilvet läpi maailman ja taivaan/
Raapustin elämänitarinan paksuun kirjaan/

Jälkikasvu kasvaa ja ylpeä olla saan/
Minun sukupuutamme kantavat ainiaan/
Sukuja on maailmassa monia tuntemattomia/
Julmia, rikkaita, ylpeitä ja periksiantamattomia/
Silti meitä yhdistää pienen pienet asiat/
Suru, rakkaus, onnellisuus ja ikävä/
Vaikkei sitä uskoiskaan ne ovat sanat pitävät/
 

Tietämätön

Syksyn ruskaa on kaunista kattoo/
Hymyilen luonnolle ja kuulen kun se vastoo/
Kukapa luonnonvoimille yhtää mittää mahtoo/
Sanasta sanaan ja teoista tekoihin/
Ajan myötä ruusut muuttuun lekoihin/
Hauskanpito uhkapeleihin ja vetoihin/
Itsesäälissä ja huumeissa hukutaan velekoihin/

Viisarit laskee aikaa/
Kartat näyttää paikkaa/
Silti myöhästyn ja eksyn väärään paikkaan/

Joskus ei vaan jaksa ihmisille puhua/
Tekis mieli vaan sänkyyn upota/
Perinteisesti murheet kaljapulloo pudottaa/
Sammuu rauhassa ilman kiirettä ja hulinaa/
Nauttii vaan viinii kynttilä valossa/
Tunteen olevasa todellakin elossa/
Tietämätön siitä mihin on menossa/

Viisarit laskee aikaa/
Kartat näyttää paikkaa/
Silti myöhästyn ja eksyn väärään paikkaan/

Katso Peiliin

Lähden reissuillein aina pukien/
Otan paskallaki ittestäin selfien/
En jaksa ikinä jonossa odottaan/
Tahdon kaiken heti valmiiks ku haluan/
Jos joku mua pitkään tuijottaa/
Mulla palaan hermot ja huudan mikä musson vikana/
Vikana pikana huuda lisää nii vedän sua turpaa ipana/

Ajaessa vituttaa punaset valot ja hitaasti ajajat/
Mopoautot ja lissut rattien takana/
Ihmiset jotka kuvaa itteesä kesken ajon aikana/
Pikkupojat urheilu autoineen jotka karkaa niiltä käsistä/
Leikkivät rallikuskia liikenteessä ja pujottelevat välistä/

Salit täynnä nykyää sitä fitness paskaa/
Jotkut hemmot tekkee sitä vaikkei haluiskaa/
Nykyää on pakko jokaisen näyttää hyvältä/
Ilman kiinteetää kroppaa et pärjää ja oot syvältä/
Kaikki kuvat otetaa pikku bikineis kotona taikka salilta/
Ihmiset alottaa puntin ja luulee että ovat isoja/
Hetikun on kunnossa niin luonne vaihtuu ja tulee vikoja/

Kukapa mukapa enää luonnetta huomiois/
Nykyää kaikki nii pinnallista ja kuhan kuosis ois/
Harvassa ihmisii jotka sisään asti huomioi/
Elämän tasapaino onko enää semmostakaa/
Kuhan on kunnossa ja huomioo paljon saa/

Savu

Se kietoon mun kädet kiinni uudestaa/
Se jaksaa takoo mun rintaan/
Se kertoo, se sanoo miten asiat hoidetaa/
Ommella elämän ratkenneet kohdat kii/
Sulkee mun simmut ja aalloilla lainehtii/

Luovuttajaks en oo kasvanu olemaan/
Taistelijan luonne mussa puhaltaa/
Sotahuutoin kaikuu ikuisesti historiaan/

Leppää rauhassa ja kerää voimia/
Anna sen jutun pliis toimia/
En periksi tuu antaan vaan ruppeen loihtia/
Tuun juokseen vaikka ilman mun jalkoja/
Kiipeen korkeimmalle vaikka mun hampailla/
En oo kipee vaikka taistelen mun viimesillä voimilla/

Luovuttajaks en oo kasvanu olemaan/
Taistelijan luonne mussa puhaltaa/
Sotahuutoin kaikuu ikuisesti historiaan/