3/02/2014

Kauhua



 Iskit kuin salama kirkkaalta taivaalta/
 Pidin vain peloissain kiinni kaiteesta/
 Toivoin kädet solmussa vain parasta/
 Ennakoida en ossaa tapahtumien vaiheista/
 Olin niin hämilläin kuin suurista valheista/

 Kerroit kuinka olin niin ihana/
 Omasta mielestä asioista aivan pihalla/
 Tahdoit minua kovasti suudella/
 Mutta väistin vahingossa jokaisen suudelman/
 Halasit pitkään ja todella lujaa/
 Kaverit sano söpöks ja otti pari kuvaa/

 Valkonen iho ja kauhusta kankeena/
 Sinun mielestä komee myös helevetin upeena/
 Kehuit aivan liikaa vesikauhu iski/
 Kuolat pyyhit pois ja kehuit kuinka riski/
 Paniikki iski ja vedin liikaa viskii/
 Humalassa muka söpö, kyllä vissii/

 Humalassa koitin sammaltaa karkuu/
 Mutta silti sai kiinni ja meinasin rueta parkuu/
 Kavereita yritin pyytää apuu/
 Ne vaan nauro että oon sen makuu/
 Pakotti mut sen makuuhuoneesee/
 En ollu valmis moisee kokeesee/
 Kamppasin sen ovelasti matolle/
 Hyppäsin ikkuna kautta katolle/
 Huokasin koska kauhu oli ohite/

2 kommenttia:

  1. Tykkäsin tästä kovasti. En oikeastaan osaa selittää miksi, vaikka tässä yritänkin perusteluita keksiä. Jotenkin vaan kun luin tätä, näin mielessäni ton runon tarinan. Kirjotat tosi hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän ja kumarran todella syvään! tuossahan onjo todella hyvä perustelu! :) Kiitän myös siitä että laittelit jotain kommenttia! arvostan todella paljon :)

      Poista