3/02/2014
Kauhua
Iskit kuin salama kirkkaalta taivaalta/
Pidin vain peloissain kiinni kaiteesta/
Toivoin kädet solmussa vain parasta/
Ennakoida en ossaa tapahtumien vaiheista/
Olin niin hämilläin kuin suurista valheista/
Kerroit kuinka olin niin ihana/
Omasta mielestä asioista aivan pihalla/
Tahdoit minua kovasti suudella/
Mutta väistin vahingossa jokaisen suudelman/
Halasit pitkään ja todella lujaa/
Kaverit sano söpöks ja otti pari kuvaa/
Valkonen iho ja kauhusta kankeena/
Sinun mielestä komee myös helevetin upeena/
Kehuit aivan liikaa vesikauhu iski/
Kuolat pyyhit pois ja kehuit kuinka riski/
Paniikki iski ja vedin liikaa viskii/
Humalassa muka söpö, kyllä vissii/
Humalassa koitin sammaltaa karkuu/
Mutta silti sai kiinni ja meinasin rueta parkuu/
Kavereita yritin pyytää apuu/
Ne vaan nauro että oon sen makuu/
Pakotti mut sen makuuhuoneesee/
En ollu valmis moisee kokeesee/
Kamppasin sen ovelasti matolle/
Hyppäsin ikkuna kautta katolle/
Huokasin koska kauhu oli ohite/
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tykkäsin tästä kovasti. En oikeastaan osaa selittää miksi, vaikka tässä yritänkin perusteluita keksiä. Jotenkin vaan kun luin tätä, näin mielessäni ton runon tarinan. Kirjotat tosi hyvin :)
VastaaPoistaKiitän ja kumarran todella syvään! tuossahan onjo todella hyvä perustelu! :) Kiitän myös siitä että laittelit jotain kommenttia! arvostan todella paljon :)
Poista