110317

Ojensit kätesi, hymyilevät kasvosi,
Suutelit, hymyilit, annoit olettaa,
Turhaan edes yritin, sinuun kajota,
Samana iltana, muutuit täysin,
Et enää lähelle tullut,
Kaukaa katsoit ja nauroit,
Epäilykset sisälläin kasvo.

Leikitkö vain tunteillain,
piditkö pellenä muuten vain,
Löysitkö toisen, paremman,
Unohdit minut, olemassa olevan.

Käänsit selkäsi, niinkuin pelkäsin,
Tiesin tämän tulevan vastaan,
Olin valmis tähän paskaan,
Kavereita vaan, juupa juu,
Pidetään yhteyttä kerran kuus,
Eipä susta koskaan enää kuulunut,
Hyvästi vain, olet paikoilles juurtunut.

Uudet Tuulet

Mie tipuin jäihin/
Sukellan syvemmälle ja syvemmälle menneisyyteen/
Mieli käskee takasin päin ennenkö rupee pimenee/
Kroppa kieltäytyyn, sitä en tuu koskaan tekkeen/
Anna anteeksi, annoinko jo anteeksi/
Vitut susta, vitut musta luulin että saimme tarpeeksi/

Liian pimeetä päivästä toiseen/
Etsin valoo, talosta taloon/
Olen yksin, en kuule edes narahdusta/
Missä olen, kuka olen, mie tarviin parannusta/
Polvillani maassa katson vain maata/
Taivaalta tippuun tuhkasade saasta/

Nousen ylös mutta pidän silmäni ummessa/
Mietin ja mietin olenko edes elossa/
Tarviin merkin, tarviin jonkin merkin/
Silloin kuulen äänen tutun lämpöisen tuulen/
Aukasen silmät ja nään uudet tuulet/

Löysin merkin, löysin valon mitä mie etsin/
Helpotuksen tunne särkee tuskaisen pleksin/
Olen vapaa, olen todellakin vapaa/
Minua ei estä ei estä mikään paha/
Minulla on se onnellisuuden suoja/
Sitä ei tuu kukaan viemään enään multa/

021016

Sitä, tuota mitä tätä/
Kenen syy on kenen hätä/
Läpikotasin haiseva mätä/
Umpeutuu kii ku tikattu haava/
On päin vittua sotkettu mitätön kaava/

Antaa aivan liikaa ku ikää saikaa/
Sotkee nauhat antaa lisää aikaa/
Mitätöntä, kulunutta kukkaa kaipaa/
Sulkee silmät ja sukeltaa paskaa/

Toisen ilo on toisen kaipaus/
Toisen suru on toisen korvaus/
Toinen toiselleen tuntematon/
Kenen huuto on kenelle voimaton/
Mieti sitä, kerro sitten/
Tee ensin, ajattele jälkeen/
Mitä jäikään käteen/

Idoli

Lähtösi jälkeen jäi pitelevä hiljaisuus/
Mutten kaadu, enkä periks antamaan tuu/
En voinut uskoa, että sinut vietiin pois/
Kelaisin aikaa takaisin, se sinut takas tois/
Painajainen tulesta mua öisin kuumottaa/
Mut sinua ei koskaan tulla unohtaa/
Hetki vain aikaa jolloin miettiä mä saan/
Ajattelen väärinpäin kun puhun ristiin taas/

Jälkiä olemassaolosta sun lyriikat aina säilyy/
Sanotukset, biisit, ne ei ikää tule häipyy/
Taistelijan luonne, puhut pelkkää totta/
Kuuntelin sun biisei ku olin kolmetoista/
Viiltävä rakkaus se mieleeni hyvin painu/
Sain siitä aivan, uudenlaisen vainun/

Hiljainen vartija mua öisin suolejee/
Ei ei ei tuu möröt lähelle/
Muhun ei toimi pelko eikä mikään muu/
Opetit mulle sen, että jaloillein aina tuun/
Yks meille, yks teille, yks sulle/
Tahdon vain sanoa oot idoli mulle/
Jäisessä virrassa taistelen kylmyyttä vastaan/
Koska minut näkijä tahtoi vahvaks kastaa/

Yön elonkorjuu ja lähettämättömät kirjeet/
Nosta minut kanssasi vierellesi pilveen/
Opetit minut suomenkielellä kikkaileen/
Avasit minulle taidon sanojen kirkkaan kaivon/
Riivatusta riivaaja elämäni piinaaja/
Sinä minut pelastit, kiitos siitä iäksi/

Lepää rauhassa Edorf

08072016

Tänään ja huomenna koen jotain uutta/

Kaunista, puhdasta, upeaa/

Kerrankin jotain mistä kiinni pitää saa/

Ei vääryttä, eikä muutakaan paskaa/

Sade korjaa jäljet ja ilmaa raikastaa/

Älä katso taaksesi/

Katso suoraan eteen/

Nokka kohti tulevaisuutta/

Se on se asia joka antaa toivoa/

Vuodesta toiseen, päivästä päivään/

Kauniita sanoja, tyhjyyttä täynnä/

Ei merkitystä, ei kukoistusta/

Ei mitään muutakaan, ei/

En sano ääneen, enkä myöskään toivo/

Ainut asia on, vittuun epätoivo/

Käänteinen

Jos saisin valita, Palaisin takaisin/

Jos muuttaisin yhden asian/

Ottaisin sut takaisin/

En kiellä, en myönnä/

Kyllä mä sua rakastin/

Luulit et otin omani/

Ei en ottanut/

En edes sokeesti mihkää koskenut/

Jätin kaiken paikalleen/

En jaksa katsoa huomiseen/

Jälkein jäivät lattiaan/

Omatuntoni painoi aivan liikaa/

Miten sinut kadotin/

Sinut elämästäin pudotin/

Ilman että edes asiaa tajusin/

Kasvatettu tuskaa vastaan taisteleen/

Kaikkea sitä paskaa väisteleen/

Nousta maasta takaisin jaloilleen/

Hymyillä, luoda asioita uudelleen/

Sisukas, vahva uudelleen suuteleen/

Värähdys

Perus, hyvää kannattaa oottaa kunnes se toise kainaloo ottaa/
Lupauksii ja sepitystä, pelkkää valehteluu armotta/
Isken sut kanveesiin niiku Jake LaMotta/
Musta valkosta niikuin sun mieli/
En tahdo enää tässä paskassa kierii/

Se on vähä niiku sitä ja tätä/
Maailmaa etenee nii nopee ettei kerkee ketää nähä/
Mutta onneks mullei oo tässä yhtää mikkää hätä/
Tahdon puolustautuun tahdon huutaan/
En pakene enkä periksi tuu antaan/
Suojaudun mun kuoreen, vahvat jalat mua kantaan/

Yks, kaks, koli neli/
Kappas minne se mun onnein nyt taass meni/
Huutelen sen perään näytän valo ja savu merkkei/
Rukoilen, pyydän, ei ei ei ja ei/
Tasotan jalallain epäkohdat elämässäin/
Tunnen ne uudet tuulet jotka kuivaa kasvojain/
Toivon, kädet ristiin puristaen kohti tulevaisuuttain/

Tuulahdus

Tapasin naisen, aivan jumalaisen/
Niin paljon yhteistä, olen pelkkää hymyä/
Kiltti ja viaton, kaunis ja harmiton/
Uskomaton luonne, muodot ja piirteet/
Ei riitä sanat, lauseet eikä liitteet/

Tumma ja tulinen, aivan liian suloinen/
Upeat silmät omistaa, ei voi koskaan unohtaa/
Sen ääni ja katse mut lamauttaa/
Tahdon syliin nostaa ja suukottaa/
Hymyillä ja hellästi sua koskettaa/

Oot mulle taivas ja kuu/
En tahdo mitään muuta, suppusuu/
Sun kanssas on hyvä olla/
Ei tarvii elää enään puoliskolla/
Oon ain sun vierelläs vaikka tunkiolla/

Edestakasin

Päivä kerrallaan vanhat ystävät kääntää selkänsä/
Sanovat etteivät muka enää tunne/
Esittävät jotain muuta ja piilottavat auttavat kätensä/
Tuntuu että palaan taaksepäin sitä paskaa kohti/
Se vetää mua kohti ku magneetti/
Näyttää sen kaiken paskan uudestaan ku painajaiset/
Tuntus ihan ku se olis joku vitun skynetti/
Elävä olento tai joku vitun viirus/
Sirpaleet maassa kertoo että oon sen ainut miinus/

Mietin ja mietin pääni puhki/
Ei vastauksia, ei apua/
Pelkkii pimeitä kysymyksiä ilman vastausta/

Mietin joka ikinen päivä nykyään/
Mikä musson niin paskaa etse mun ystävät kääntää/
Eivät muka tunne, oonkai sitten haamuna ollu niille/
Tavannu ihmisii turhaan, koskaan merkannu mitää niille/
Elämä valuu alaspäin niiku kuohuva joki/
Ei sitä pysty edes padolla tukkii taikka pysäyttää/
Se niin helposti ohjaa mun tätä elämää/

Mietin ja mietin pääni puhki/
Ei vastauksia, ei apua/
Pelkkii pimeitä kysymyksiä ilman vastausta/

Pyydän anteeksi jos se vika mussa piilee/
En sitä nää oon sille nii vitun sokee/
Saa sanoo suoraan jos vikoi mussa näkee/
Helpottais helevetisti oloo jo etukätee/
Toivon vastauksien vastaan tulevan/
Ilman niitä oon kaulaa myöten kuseessa/
Kiitos ja anteeks, korjaan mun tulevat virheet/

16715

Se sama aika, paikka missä tahansa/
Sitä tunnetta ei tuu saamaan koskaan takasi/
Mistä lie moinen asia onkaan peräsi/
Sinkoilu ees taas kunnes pysähtyy suoraa seinää/
Minkäs teet ku valheilta sokee ettei etee nää/
Unelmat kaatuu kun niittäis heinää/

Vitullinen kiire ja ahdistus mielen valtaa/
Eise vittuilu siihen auta jos haluut murheet pois kantaa/
Lohdutusta, hellyyttä ja apua ei ilmaseksaa saa/
Opi ymmärtää maailmaa ja tuoksua jota kaipaat/
Aukase silmät ja katso ympärilles uudestaa/
Kohtaa todellisuus äläkä unelmissas tallusta/

Ruusut on punasii ja sinikellot on sinisii/
Valheet on tummii ja rehellisyys valkosii/
Aika kuluttaa pintaa jotka on mustavalkosii/
Tuska on näkymätön pelko joka kasvattaa loisii/